Olin jo useaan otteeseen ehtinyt kuulla kehuttavan Suzanne Collinsin teosta Nälkäpeli (WSOY, 2008), mutten vain saanut aloitettua sen lukemista. No, eilen illalla aloitin ja juuri äsken sain luetuksi. Ja kyllä, kirja oli ihan oikeasti tosi hyvä!

Kirjan tapahtumat sijoittuvat sinne, missä joskus oli Pohjois-Amerikka. Luonnonkatastrofien ja sodan seurauksena paikalla on tätä nykyä Panem, alunperin kolmeentoista vyöhykkeeseen jaettu uusi valtio jota johdetaan Capitolista käsin. Capitolin väellä on kaikkea yllin kyllin, mutta samaa ei voi sanoa vyöhykkeiden asukkaista. Kolmannentoista vyöhykkeen asukkaat eivät halunneet alistua tähän kohtaloon vaan nousivat kapinaan. He kuitenkin hävisivät, kolmastoista vyöhyke hävitettiin kokonaan ja koko kansalle asetettiin rangaistus: Nälkäpeli.

Pelin säännöt ovat karun yksinkertaiset. Jokaiselta vyöhykkeeltä arvotaan mukaan yksi poika ja tyttö. Kaikki 24 osallistujaa pakotetaan vaativiin olosuhteisiin Areenalle, jossa heidän on tapettava toisensa. Viimeisenä hengissä oleva voittaa Nälkäpelin. Nälkäpeli järjestetään joka vuosi, ja se televisioidaan koko valtakunnassa. Sen katsominenkin on pakollista.

Tässä kirjassa, joka aloittaa kolmiosaisen sarjan, 16-vuotias Katniss Everdeen joutuu osoittamaan taitonsa Nälkäpelissä, kun hän ilmoittautuu vapaaehtoiseksi peliin pelastaakseen pikkusiskonsa, joka valitaan arvonnassa heidän kotivyöhykkeensä edustajaksi. Katnissin kanssa vyöhykettä edustaa leipurin poika Peeta Mellark. Molemmat selviävät kisassa suhteellisen hyvin, kunnes kilpailijoille ilmoitetaan ennenkuulumattomasta sääntömuutoksesta...