Stephen King pitää otteessaan edelleen. Kaikki kirjat eivät toki ole voineetkaan kovin kummoisia olla, mutta tämä uusin eli Liseyn tarina (Tammi, 2008) oli taas "perinteistä", hyvää Kingiä ainakin minun mielestäni. Takakannessa kirjaa luonnehditaan "rakkauskertomukseksi, joka alkaa kun toinen päähenkilöistä on jo kuollut ja kuopattu". Päähenkilönä kirjassa on edesmenneen kauhukirjailija Scott Landonin vaimo Lisey. Scottin kuolemasta on kulunut kaksi vuotta, ja Lisey alkaa tutkia miehensä papereita saaden peräänsä julkaisemattomista kirjoituksista kiinnostuneita tutkijoita - sekä psykopaattisen fanin. Selvitäkseen Liseyn on vielä kerran käytävä Lumokuussa - paikassa, joka toisaalta tarjosi lohtua ja lepoa mielenterveytensä kanssa kamppailleelle Scottille, mutta joka toisaalta muuttui joka yö kauhujen maailmaksi. Liseyn on kohdattava sekä miehensä että omat demoninsa.
Lähes yhtä hyytävä - ja paikoin pelottavampikin - oli nuoremman sukupolven kirjailijan, Joe Hillin esikoisteos Sydämen muotoinen rasia (Tammi, 2008). Kirja oli minulla tosi pitkään kesken, ihan siitä syystä etten uskaltanut lukea sitä loppuun iltaisin. Niinpä, kaikenlaiset sitä yrittävät kauhukirjallisuutta lukea... hih. Kirja kertoo ikääntyvästä death-metal-muusikosta, Jude Coynesta, joka on aina ollut kiinnostunut kaikesta yliluonnollisesta ja mahdollisimman makaaberista. Kaikki alkaa, kun Jude ostaa nettihuutokaupasta tuhannella dollarilla sielun. Hänen ovelleen tuodaan sydämen muotoinen rasia, ja niin hänestä tulee kuolleen miehen haamun (ja puvun) ylpeä omistaja. Painajaismaiseksi tilanne muuttuu, kun hänelle selviää haamukauppojen takana ollut kostotoimenpide, jonka seurauksena haamu onkin kaikkialla, mihin Jude meneekin. Haamu kykenee tekemään itsensä näkyväksi mitä epämiellyttävimmillä hetkillä, ja se tuntuu olevan tosissaan... kutsuen Judea mukaansa yöpuolen tielle. Kuolleet vetävät eläviä alaspäin...
Kommentit