...saati sitten vähän isompi jäynänteko! Sain lopultakin luettua Annika Lutherin nuortenkirjan Kirje maan ääriin (Teos, 2008), se ehti pölyttyä aika kauan yöpöydälläni. Kirja alkaa Viktorin kirjeellä, jonka hän on lähettänyt maailman ääriin jonkun vieraan luettavaksi jonakin kauniina päivänä. Kirjeessä hän kertoo kummallisen kesänsä tapahtumat ja pyytää anteeksi kaikkea tyhmää, mitä sen aikana tapahtui.

Viktor ja hänen paras ystävänsä Jeppe ovat juuri päässeet yhdeksänneltä luokalta. Viktor on menossa kesätöihin Helsingin Eläinmuseoon, jossa myös Jeppe ja Jepen vanhemmat työskentelevät. Viktorin ja Jepen välit muuttuvat kesän aikana aika tavalla: pojat tutustuvat Eläinmuseon kahvilassa työskentelevään Mairaan, mutta Viktor tuntee jäävänsä kolmanneksi pyöräksi. Jeppe näyttää pärjäävän kaikessa paremmin kuin Viktor. Jeppe haluaa päteä Eläinmuseon tutkijaryhmän silmissä eikä hänellä ole aikaa Viktorille. Niinpä Viktor ajautuu tekemään hölmöyksiä, joiden vuoksi Jeppe joutuu pulaan. Vyyhteen sekoittuvat niin uhanalainen liito-orava kuin myös Jepen vilkas mielikuvitus...

Kirja oli ehdolla Finlandia Junior -palkinnon saajaksi, mutta ei pärjännyt Tiitisen Villapäille. Mielestäni ihan oikea ratkaisu, vaikkei tuo Villapäätkään nyt niin ihmeellinen ollut.