...kolmen nuortenkirjan sarja ja samalla paikattua sivistyksessä ollut aukko. Kyseessä siis Katri Mannisen Sikabileet (1996), Megakesä (1997) ja Supersivari (1999). Vaikka aina olenkin tykännyt nuortenkirjoja lukea, nämä kolme ovat minulta menneet tyystin ohi ilmestyessään eikä myöhemminkään ole niihin tullut tartuttua. Kunnes toissapäivänä nappasin ne hiljaisen sivukirjaston hyllystä.

Jooh. Olinhan minä toki näistä kuullut, paljonkin, ja monenlaista. Ja olihan näissä, paljonkin, ja monenlaista. Nuorten elämää ennen ja jälkeen yo-kirjoitusten, kosteaa ja kiihkeää. Sarjan aloittaja Sikabileet kertoo railakkaasti nuorten rakastumisesta ja abivuoden toilailuista. Takakantta lainaten: "Itkien, nauraen ja rakastuen ystävykset sekoilevat erotiikantäyteisen abivuotensa syksystä kevääseen. Mitä tapahtuu kun sikABIleet ovat ohi?" Megakesä jatkaa yhtä railakkaissa merkeissä. Tehdään kesätöitä, ryypätään ja sekstaillaan. Supersivari jatkaa toki myös samoilla linjoilla, mutta tuntui kuitenkin jo vähän "rauhallisemmalta" kuin edeltäjänsä. Vai olisiko johtunut miesnäkökulmasta, tässä kirjassa kun päähenkilönä on kaverijoukon ainut maskuliini. Plussana myös kirjastomaailman kuvaus... totuudenmukaisuudesta ei välttämättä kannata sanoa mitään. Tai ehkä me kirjaston tädit sitten ollaan niin stereotyyppisiä...  

Nuorille aikuisille ja vanhemmillekin, kovin nuorille ehkä mieluummin ei.