Musta kaista -sarjaan kuuluu myös Markku Pietikäisen Kalmasaaren erakko (Tammi, 2009), joka kolahti ainakin minuun kovemmin kuin aiemmin lukemani Lönnin teos. Pietikäisellä on jännitys hallussaan, sen todistaa myös viimevuotinen Mustalla kaistalla julkaistu Painajainen leirikoulussa, jota olen vinkannut seiskaluokkalaisille suht hyvällä menestyksellä.

Jussin isä täyttää pian pyöreitä vuosia. Nuoruuden opiskelukaverien kanssa on aikoinaan sovittu, että niitä juhlitaan yhdessä. Niinpä Jussi saa tehtäväkseen etsiä porukan vanhimman, Marko Vimparin, yhteystiedot isän työmatkan aikana. Marko on kuitenkin haihtunut kuin tuhka tuuleen epäselvissä olosuhteissa, ja Jussin mielenkiinto herää. Kun hän saa lopulta vanhan valokuvan johtolankojen perusteella Markon asuinpaikan selville, Jussi päättää tehdä paikkakunnalle pienen kesäretken ystäviensä Tomin ja Annan kanssa.

Retkeläisten matka vie Iittiin Vimparin rantatontille, jossa on vain lukittu venevaja. Naapurin isäntä kertoo, että Vimpari asuukin järven keskellä kohoavassa kallioisessa saaressa, josta kerrotaan selkäpiitä karmivia juttuja. Saareen liittyy niin vuosisatojen takaisia venäläissotilaita, noitia kuin tuoreempiakin outoja sattumuksia ja sen nimikin on uhkaava, Kalmasaari. Kaiken tämän kuultuaan kaverukset eivät tietenkään voi hillitä itseään. Heidän on päästävä tutustumaan paikkaan heti kun naapureiden ja saaren erakon silmä välttää. Mutta nuoret eivät osaa aavistaa, että syrjäinen saari kiinnostaa myös tuoreeseen pankkiryöstöön sotkeutuneita hämärämiehiä…