Mila Teräs ei ole ehtinyt vielä kovin monta teosta kirjoittamaan, mutta jokainen on tuntunut aina edellistä paremmalta - enkä tällä todellakaan tarkoita sitä että esikoisteos Tyttö tulevaisuudesta (Otava, 2004) olisi millään muotoa huono. Päinvastoin, käytän sitä vinkkauksissa suht hyvällä menestyksellä. Ja viimeistään toinen nuortenkirja Sininen huone (Otava, 2006) vakuutti. Tykkään kirjailijan tyylistä ja tavasta käyttää kieltä, ja niinpä odotukset olivat aika korkealla kun uusi kirja ilmestyi.

Pimeän taivaan kilta (Otava, 2008) on Teräksen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani, jossa kerrotaan niin 2000-luvun nuorten aikuisten todellisuudesta kuin keskiajan maailmasta, jossa taikausko hallitsi. Sella on juuri muuttanut Turkuun opiskelemaan historiaa. Edellisen kesän hän on viettänyt arkeologisilla kaivauksilla, ja löytänyt peilinkappaleen 1400-1500 -lukujen vaihteesta.

"Vielä monta kertaa hellin ajatuksissani peilinkappaletta, jonka olin saanut tuoda 2000-luvulle. Se heijasti valoa omasta ajastaan ja ehkä jotakin myös viimeisimmästä kantajastaan. En voinut olla pohtimatta, kuka oli viimeksi tunnustellut käsissään esineen pintaa. Aloin arvuutella sitä, mitä peilillä oli kerrottavanaan ja yritin rakentaa siitä mielessäni ehjän. Tuntui huimaavalta ajatella, että olin saanut koskettaa jotakin, jota joku oli pidellyt viimeksi käsissään satoja vuosia sitten. Olin ikään kuin tahtomattanikin tullut sysätyksi tarinaan, joka oli alkanut jo satoja vuosia sitten. ---

Peilin vaikutusta tai ei, löydön jälkeen moni asia elämässäni oli muuttunut. Yksi merkki muutoksista olivat unet, joita olin äkkiä alkanut muistaa. Kuluneiden viikkojen aikana olin ruvennut muistamaan uniani, noita yöllisiä kohtauksia, joita muistini ei aikaisemmin ollut välittänyt kovinkaan teräväpiirteisesti kerrata minulle. Lisäksi minua olivat alkaneet vaivata toisenkinlaiset kysymykset: Olinko sittenkin voinut erottaa peilin mustuneessa pinnassa häivähdyksen omista kasvoistani? Ja jos olin, niin kenelle ne kasvot kuuluivat?" (s. 8-9)

Kirjassa kerrotaan tarinaa historianopiskelija Sellasta, pinkkitukkaisesta Jonnista, marttamaisesta Hilpasta, roolipelejä pelaavasta Ollista ja pinnalliselta ja materialistiselta vaikuttavasta Dianasta. Kaikki ovat kiinnostuneita keskiajasta ja perustavat oman yhdistyksensä, Pimeän taivaan killan. Toisaalta kirjassa kuljetetaan myös tarinaa piikatyttö Valpurista, pyhiinvaeltaja Tuomaasta, vallasrouva Margitista, tietäjäukosta ja sinisestä haltijasta. Kirjailija heittää ilmaan mielenkiintoisen kysymyksen: mitä jos edeltäjiemme tarinat virtaavat suonissamme todempana kuin tajuammekaan?

Kiehtova ja kielellisesti rikas kirja elämästä ennen ja nyt, rakkauden väkevyydestä, mielen järkkymisestä ja ennen kaikkea mielikuvituksen valtavasta ja vaarallisestakin voimasta. Tosi löytö.